'Exodus: jumalat ja kuninkaat': erot elokuvan ja Raamatun välillä

click fraud protection

Darren Aronofskyn Raamatun tarinan uudelleenkuvittamisen jälkeen, Noah, siitä tuli yksi vuoden 2014 erimielisimmistä elokuvista - räpytellen molempien uskonnollisten katsojien höyheniä ja hardcore-cinephiles - julkaisu 20th Century Fox ja ohjaaja Ridley Scottin Moses elokuva, Exodus: jumalat ja kuninkaat, oli tarkoitus viedä uusi kiistan aalto teattereihin. Vaikka jotkut elokuvan katsojat ovat kiinnostuneita miekkojen ja sandaalien eeposesta, jonka keskipisteenä on yksi Raamatun tunnetuimmista johtajista, toiset ovat vastustaneet kuvia, jotka kuvaavat parrakasta. Christian Bale käyttää koristeellista miekkaa - henkilökunnan sijaan.

Nyt kuitenkin Exodus: jumalat ja kuninkaat on saapunut teattereihin, tiedämme vihdoin kuinka kauas Scott on eksynyt Vanhan testamentin tarinasta. Lue meidän viralliset ajatuksemme elokuvantekijän sovituksen laadusta Exodus: jumalat ja kuninkaat arvostelu tai tarkista pian uudelleen Exodus jaksosta Screen Rant Underground podcast.

Jos olet jo nähnyt elokuvan (tai et välitä olla

PILAANTUNUT), lue erittelymme tästä uudesta Exoduksen tulkinnasta sekä tietoa, joka auttaa satunnaisia ​​elokuvan katsojia ymmärtämään erot Jumalat ja Kuninkaat ja sen raamatullinen lähdemateriaali.

__________________________________________

TÄRKEIMMÄT SPOILERIT SEURAAVAA

__________________________________________

KLIKKAUS mistä tahansa aiheesta siirtyäksesi suoraan siihen:

  • Mooseksen taustatarina ja historiallinen konteksti (tämä sivu)
  • Jumalan ja Mooseksen välinen suhde
  • Ramses ja heprealaiset
  • Jumalan vaikutus maastamuuttoon

-

Mooseksen taustatarina ja historiallinen konteksti

Huolimatta joistakin merkittävistä muutoksista Mooseksen aikuiselämään, perusasetukset Exodus: jumalat ja kuninkaat pysyy samana. Faarao pelkää, että heprealainen väestö kasvaa liian nopeasti, joten hän käskee jokaisen israelilaista syntyperää olevan miespuolisen vastasyntyneen hukkua Niilijokeen. Eräs heprealainen nainen, Jokebed, kieltäytyy ja asettaa poikansa Moishen koriin kelluttamaan hänet alavirtaan - jotta egyptiläinen voisi löytää lapsen ja säästää sen. Mooseksen sisar Miriam (Tara Fitzgerald) seuraa korin takana ja faraon tyttären Bithian löytäessä sen (Hiam Abbass), Miriam auttaa taivuttamaan prinsessan kasvattamaan lapsen (ja palkkaamaan hänet sekä Jochebedin hoitamaan häntä). Raamatussa Jokebed tuodaan sairaanhoitajaksi, mutta elokuva ei suoraan käsittele tätä näkökohtaa. Mooseksen syntymääiti näytetään vain hänen karkotuksensa aikana (näyttelijänä Anna Savva) - eikä hänen rooliaan Egyptin hovissa tai sen ulkopuolella ole määritelty.

Kun Mooses tulee aikuiseksi, pyhien kirjoitusten ja elokuvanteon väliset rajat hämärtyvät. Scottin elokuvassa Mooses kuvataan selvästi hyvin koulutettuna kenraalina ja strategina kuningas Seti I: n armeijassa - "veljensä" (lue: adoptoidun serkkunsa) prinssi Ramsesin rinnalla. Raamatussa ei ole suoraa mainintaa Mooseksen palvelemisesta Egyptin armeijassa, kouluttautuneena soturi tai jopa miekkaa kantava - mikä tarkoittaa, että Scott otti ehdottomasti vapauksia taistelukarkaistessaan versio. Kun otetaan huomioon hänen roolinsa kuninkaallisessa perheessä, on uskottavaa, että raamatullinen Mooses saattaa ovat taistelleet Egyptin armeijassa - koska kuninkaat, prinssit ja muut kuninkaalliset johtivat usein hyökkäystä taistelemaan ja ainakin koulutettu puolustautumaan salamurhaajia, vakoojia ja muita vastaan uhkauksia.

Silti, ilman epäilystäkään, siinä vaiheessa, kun Mooses palaa Egyptiin karkotuksensa jälkeen (lisää siitä minuutissa), häntä ei koskaan kuvattu panssaroiduna soturina; sen sijaan Mooses oli hiljainen (mutta luja) heprealaisten paimen - joka vapautti kansansa orjuudesta sauvalla (ja Jumalan "ihmeillä"/vitsoilla), ei koristeellisella egyptiläisellä miekalla.

Mitä tulee siihen, miten Mooses karkotetaan Egyptistä, Raamattu ei koskaan osoita tiettyä hetkeä, jolloin hänen todellinen perintönsä paljastetaan hänelle, kun taas elokuva sisältää täysin keksityn väliintulon - erityisesti tapaamisen heprealaisen orjan Nunin (Ben Kingsley) kanssa, joka kertoo suoraan Moosekselle taustatarina.

Siitä huolimatta käännekohta, jossa hän päättää vuodattaa egyptiläistä verta suojellakseen heprealaista, pysyy jokseenkin samana. Raamatussa Mooses tappaa ja piilottaa egyptiläisen vartijan, joka löi armottomasti orjaa - vain saadakseen selville, että muut heprealaiset olivat nähneet murhan. Kun sana leviää hänen teoistaan, Mooses pakenee Egyptistä - ja kuningas Seti"yritti tappaa hänet".

Mooseksen kirja 2:11-14: Eräänä päivänä, kun Mooses oli kasvanut aikuiseksi, hän meni kansansa luo ja näki heidän pakkotyönsä. Hän näki egyptiläisen hakkaavan heprealaista, yhtä hänen sukulaisistaan. Hän katsoi sinne ja sinne, ja koska hän ei nähnyt ketään, tappoi egyptiläisen ja piilotti hänet hiekkaan. Kun hän seuraavana päivänä lähti ulos, hän näki kahden heprealaisen taistelevan; ja hän sanoi sille, joka oli väärässä: "Miksi lyöt heprealaistasi?" Hän vastasi: "Kuka on asettanut sinut hallitsijaksi ja tuomariksi meille? Aiotteko tappaa minut, kuten tapoitte egyptiläisen?" Silloin Mooses pelästyi ja ajatteli: "Totisesti, asia on tiedossa."

Elokuvassa Mooses tappaa (mutta ei vaivaudu piilottamaan) kaksi egyptiläistä vartijaa, jotka löivät armottomasti heprealaista, mutta palaa joka tapauksessa Egyptiin toivoen, että hänen keskustelunsa Nunin kanssa (ja huhut hänen todellisesta perinnöstään) ei koskaan nousta pintaan. Valitettavasti Mooseksen kannalta vakoojapari kuuli tapaamisen Nunin kanssa ja raportoivat korruptoituneelle Pithomin varakuninkaalle Hegepille (hahmo, jota ei esiinny ollenkaan heprealaisissa kirjoituksissa). Kuningas Seti I: n kuoleman jälkeen Hegep levittää Ramsekselle huhua Mooseksen heprealaisesta syntyperästä toivoen ansaitsevansa uuden kuninkaan suosion. Ramses ei halunnut karkottaa "veljeään" ja ilman todisteita varakuninkaan väitteiden oikeellisuudesta, hän koettelee Mooseksen uskollisuutta uhkaamalla amputoida Miriamin käsivarren.

Kun Miriam kieltäytyy puhdistautumasta, Mooses puuttuu asiaan ja farao karkottaa sekä Mooseksen että Mirjamin epävarmaan kuolemaan Memphisin (Egyptin pääkaupungin) muurien ulkopuolelle. Ramses tietää, että hänen äitinsä, kuningatar Tuya (Sigourney Weaver) haluaa Mooseksen tappavan, piilottaa miekan veljensä laumaan suojellakseen häntä autiomaassa palkatuilta salamurhaajilta.

-

1 2 3 4

90 päivän sulhanen: Sumitin äiti paljastaa Jenny Slattenin epähygieeniset tavat

Kirjailijasta