Muistatko 2000-luvun Dungeons & Dragons -elokuvan? 6 syytä epäonnistumiseen

Kymmenen vuoden suunnittelun ja tuotannon jälkeen ensimmäinen Dungeons and Dragons elokuva julkaistiin vuonna 2000, mutta elokuva, jota kuvataan "Fantasiagenren Tähtien sota", epäonnistui täydellisesti halvan budjetin, sotkuisen sävyn ja kaiken huonon vuoksi. Dungeons and Dragons Sitä johti Courtney Solomon ja pääosissa olivat Jeremy Irons ja Thora Birch. Elokuva on saanut heikot 10 % Rotten Tomatoesista, ja Dungeons and Dragons -fanit ja tavalliset elokuvan katsojat eivät pidä siitä ylivoimaisesti.

Dungeons and Dragons oli kaikkien aikojen ensimmäinen Dungeons and Dragons -elokuvasovitus ja niin toiveet olivat korkealla, että elokuva onnistuisi ja puhaltaisi eloa tuolloin kuolevaan fantasialajiin. Dungeons and Dragons tapahtuu Izmerin valtakunnassa ja seuraa sotivaa keisarinna Savinaa ja maagi Profionia, kun he molemmat yrittävät paikantaa Savrillen sauvan hallitakseen valtakuntaa ja maan lohikäärmeitä. Valitettavasti elokuvassa oli liian monia ongelmia, jotka tekivät siitä heti katsojille epämiellyttävän, ja myös muut ulkopuoliset tekijät näyttivät vaikuttavan elokuvan lopputulokseen.

6 2000-luvun Dungeons & Dragons oli huonojen esitysten uhri

Yksi räikeimmistä ongelmista Dungeons and Dragons oli sen kyseenalainen ja enimmäkseen huono näytteleminen. Kriitikoiden ja katsojien esittämistä monista valituksista näytteleminen mainitaan aina, erityisesti Jeremy Ironsin ja Thora Birchin kohdalla. Erityisesti Ironsin mainitaan ylisoittaneen roolinsa pahana Profionina, kun taas Birch ei yksinkertaisesti näytteli ollenkaan keisarinna Savinaa näytellessä, vaan toisti hänen linjojaan ilman tunteita. Kaiken kaikkiaan tämä johdonmukaisen näyttelemisen puute sai monet katsojat vetäytymään tarinasta ja saivat heidät kamppailemaan ottamaan elokuvan vakavasti.

Toinen näkökohta Dungeons and Dragons Esitykset, jotka todennäköisesti aiheuttivat sen kärsimystä, johtuivat selkeän johdon puutteesta. Ironsin ja koivun lisäksi elokuvassa ei ollut suuria tähtiä, ja edellä mainitun huonon näyttelijäsuorituksen vuoksi elokuvalla ei lopulta ollut vahvaa päähenkilöä, jolle kannattaisi lähteä. Tämäkin olisi voinut työntää yleisön pois, varsinkin Dungeons and Dragons -faneja, jotka ovat saattaneet odottaa vankan kokoonpanon esittävän peliä pelaavan klassisen bileen.

5 Erikoistehosteet eivät olleet tarpeeksi hyviä franchising-sopimukseen

Aikana, jolloin fantasialaji esitteli uraauurtavaa tekniikkaa elokuvissa, kuten Harry Potter ja Velhon Kivi ja Taru sormusten herrasta: Sormuksen toveruus, Courtney Solomonin tuhoisa Dungeons and Dragons elokuva ei ollut lähelläkään vakuuttanut faneja erikoistehosteillaan. Itse asiassa elokuvan tehosteita pidettiin halvina, eivätkä ne vastanneet fantasiaelokuvan tasoa. Erityisesti lohikäärmeillä oli vanhentunut ja ilmeinen ulkonäkö. Katsojat eivät vain odottaneet tämäntyyppisiltä elokuvilta parempia visuaalisia tehosteita, vaan se myös esti heitä nauttimasta elokuvasta Dungeons and Dragons maailma, joka on vahvasti riippuvainen ympäristöstään ja hirviöistä.

4 Dungeons & Dragonsin johtaja oli kokematon

Ulkopuolinen tekijä, joka varmasti vaikutti Dungeons and Dragons menestys oli sen johtaja ja johtaja Courtney Solomon. Vaikka Solomonilla oli näennäisesti loputon kunnianhimo luoda tämä elokuva, häneltä puuttui paljon sen tekemiseen tarvittavaa asiantuntemusta. Solomonilla ei ollut kokemusta elokuvateollisuudesta äitinsä roolin lisäksi televisiosarjan tuotantokoordinaattorina. Lisäksi hän oli pelannut Dungeons and Dragonsia aiemmin, mutta ei ollut sen temppujen ja sääntöjen asiantuntija. Näyttää siltä, ​​että Salomolla oli vain hyvä idea ja se juoksi sen mukaan.

Alun perin Solomonin ei pitänyt edes ohjata Dungeons and Dragons. Tiettynä aikana suuret ohjaajat, kuten Francis Ford Coppola ja James Cameron, yhdistettiin projektiin, vaikka he lopulta putosivatkin. Solomon väitti, että hänen oli pakko ohjata elokuva lähes kymmenen vuoden työskenneltyään sijoittajien kanssa elokuvan tekemiseksi. Olipa tämä totta tai ei, Solomon ei todellakaan ollut oikea valinta ohjaajana Dungeons and Dragons, ja hänen kokemuksensa puute aiheutti todennäköisesti elokuvan kärsimystä.

3 2000-luvun D&D-tarina ja sävy olivat epäjohdonmukaisia

Se on totta mistä tahansa uusi Dungeons and Dragons -elokuva että on tärkeää luoda tarina, joka sopii sekä pelin ystäville että katsojille, jotka eivät ole koskaan pelanneet sitä. Tällä tavalla elokuvan on tasapainotettava tarinaa ja sisäpiirivitsejä tarinan kanssa, joka on helppo ymmärtää ja jokaiselle jännittävä. Salomonin Dungeons and Dragons epäonnistui täysin tässä suhteessa sen spesifisyyden puutteen, epäjohdonmukaisen sävyn ja sekavan tarinan vuoksi. Sen sijaan, että lisäisit vahvoja yksityiskohtia pelistä sekä toiminta- ja komediateemoja, Dungeons and Dragons hajallaan itsensä liian vakavan ottamisen ja epävarmien äkillisen huumorin hetkien välillä.

Yksi tekijä, joka on saattanut johtaa tähän sotkuiseen tarinaan, oli käsikirjoitus. Solomonin mukaan haastattelussa IGN, elokuvan lopullinen käsikirjoitus oli yhdistelmä hetkiä 16 erillisestä luonnoksesta. Tämä eri kohtausten tilkkutäkki olisi varmasti voinut myötävaikuttaa hämmentävään sävyyn. Lopulta Solomon vaikutti epävarmalta siitä, millainen fantasiaelokuva oli Dungeons and Dragons olisi, ja tämä loukkasi elokuvaa syvästi, koska yleisö ei tiennyt mitä tehdä siitä.

2 D&D-sarjat ja -asut näyttivät edullisilta

Dungeons and Dragons ei tehnyt parempaa työtä tehdäkseen yleisöön vaikutuksen oikeilla lavasteilla ja puvuilla. Jälleen kerran elokuvan pieni budjetti johti pukuihin, jotka eivät olleet vakuuttavia ja oudosti samanlaisia ​​kuin aikaisempien menestyneiden fantasiaelokuvien asu. Lisäksi sen sijaan, että se olisi esittänyt reheviä metsiä tai lakaisuisia linnoja, elokuva näytti varsin yksinkertaiselta, eikä se välittänyt fantasiamaailmassa olemisen jännittäviä elementtejä. Lisäksi joidenkin hahmojen ulkonäköön oli outoja lisäyksiä, joista mieleenpainuvin oli Bruce Paynen kirkkaan sininen huulipuna. Puuttuvien erikoistehosteiden tapaan puvut ja lavasteet veivät katsojat pois maailmasta ja jättivät heidät kaipaamaan lisää.

1 Dungeons & Dragonsilta puuttui yhteys pöytäpeliin

Todennäköisesti merkittävin ongelma epäonnistuneille Dungeons and Dragons elokuva oli sen puuttuva yhteys alkuperäiseen Dungeons and Dragons -peliin. Vaikka Solomonilla oli idea mukauttaa peli näytölle, hänen lopputuotteestaan ​​puuttui erityisiä yksityiskohtia, joita tarvitaan fanien jännittämiseen. Itse asiassa elokuva pysyi enimmäkseen yleisenä ja viittasi peliin harvoin. Sen sijaan, että Solomon olisi tuonut Dungeons and Dragonsin kokonaan uudelle yleisölle, se pettyi valitettavasti kaikkiin. Elokuvasta puuttui tarkkuus ja selkeys.

Kaiken kaikkiaan 2000 Dungeons and Dragons elokuva oli suuri floppi pienen budjetin, kokemattoman johtajan sekä sävyn ja motiivin puutteen vuoksi. Vaikka elokuva olisi voinut olla tärkeä projekti fantasiagenrelle ja peliyhteisölle, näyttää siltä, ​​​​että maailma ei ollut vielä valmis suureen Dungeons and Dragons -sovitukseen. Siitä huolimatta Dungeons and Dragonsepäonnistui, toivoa on vielä Dungeons and Dragons: Honor among Thievessaapuu teattereihin jo lupaavilla näyttelijöillä ja tarinalla.

Lähde: IGN